Käyttäjätunnus

Salasana




Säännöt ja ilmoittautuminen
Tulokset

Säännöt
Sarjat ja osallistujat
Elmeri ja Haastamme
Kilpailun tulokset
Palkitut osanottajat

Seurantakierros 2010
Kilpailun tulokset 2007
Kipailun tulokset 2006
Säännöt
Sarjat ja osallistujat
Johtoryhmä
Elmeri+
Elmeri+ -koulutus
Tietokyselyt
Poissaolot
Ilmoittaudu kilpailuun
Usein kysyttyä



» TS-VALTUUTETTULISENSSI
Lisää työkaluja työsi tueksi!
» REKISTERÖIDY ja tilaa viikottainen uutiskirje!
» Työturvallisuuden ja -terveyden johtaminen
uusi, ainutlaatuinen käsikirja 79€

Hirvikolareiden sesonkiaika on taas käsillä

4.5.2019

Kolareiden määrä on vähentynyt huomattavasti vuosituhannen vaihteesta

Autoilijoiden kannattaa huomioida, että hirvikolareiden määrä lisääntyy eri puolilla Suomea taas lähiviikkoina. Suurin vuodenaikapiikki hirvikolareiden määrässä osuu syksylle, mutta toinen ajanjakso jolloin sattuu paljon kolareita on touko-kesäkuussa.
Liikenneturvan toimitusjohtajan Anna-Liisa Tarvaisen mukaan hirviemot vieroittavat tämän ja ensi kuun aikana vuoden ikäiset vasansa tehden tilaa uusille vasoille. Nuoret vasat liikkuvat alkukesästä yllättävämmissä paikoissa kuin vanhat hirvet ja uskaltautuvat rohkeammin tielle.

Tarvainen kertoo, että hirvikolareita tapahtuu erityisesti vilkkailla kaksikaistaisilla valta- ja maanteillä. Hirvivaroitusalueilla niitä tapahtuu moninkertaisesti enemmän kuin muilla alueilla. Suurin riski hirvikolariin on alueilla, joissa hirviaidat alkavat ja loppuvat.
Henkilövahinkoihin johtavista hirvikolareista 97 prosenttia ajetaan alueilla, joissa on rajoituksena vähintään 80 kilometriä tunnissa.
- Tilastosta ei kuitenkaan ilmene, onko kyseisiä rajoituksia noudatettu onnettomuustilanteissa, Tarvainen sanoo.

Metsästyksellä kaksijakoinen vaikutus

Hirvikolarit alkoivat lisääntyä Suomessa tasaisesti vuonna 2011, jolloin niitä oli 1222 vuodessa. Viimeisin suurin piikki oli vuonna 2016, jolloin kolareita oli 1881. Tämän jälkeen hirvikolareita on ollut vähenevässä määrin, viime vuonna 1665, Poliisihallituksesta kerrotaan.

Anna-Liisa Tarvaisen mukaan vuosituhannen vaihteesta hirvikolarien määrät ovat kuitenkin laskeneet jopa yli 40 prosentilla. Vuonna 2001 Suomessa ajettiin yli 3 000 hirvikolaria.

- Hirvikolarien määrä heijastelee hirvikannan kokoa, ja vasovan hirvikannan ja metsästettävän eläinkannan kokoa seurataankin Suomessa säännöllisesti.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Jyrki Puseniuksen mukaan metsästyksellä on kolareihin kaksijakoinen vaikutus - metsästämisellä saadaan vähennettyä hirvikantaa ja sitä kautta myös kolareita, mutta syksyllä metsästysaikaan hirvet myös liikkuvat enemmän, mikä aiheuttaa enemmän kolareita.

- Hirvillä on silloin kiima-aika, mikä lisää erityisesti uroshirvien liikettä. Syksyllä hirvet alkavat myös siirtyä talvilaitumelle.

Poliisihallituksen poliisitarkastajan Vesa Pihajoen mukaan vuodesta 2010 vuoteen 2018 reilusti yli 2 000 kolaria osui syyskuulle, kun taas vastaavasti alle 300 osui maaliskuulle.

Valtaosa hirvikolareista tapahtuu iltahämärän aikaan.

Törmäykset vaarallisia moottoripyöräilijöille

Selvästi suurin osa hirvikolareista aiheuttaa Liikenneturvan Tarvaisen mukaan pelkkiä omaisuusvahinkoja. Vuoden 2017 hirvionnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat 63,5 miljoonaa euroa.

Poliisihallituksen Pihajoen mukaan hirvikolareissa kuolee vuosittain 0-3 ihmistä ja loukkaantuu keskimäärin 122. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen sanoo, että kuolemaan johtaneissa hirvikolareissa korostuvat erityisesti moottoripyöräilijät.

- Nykyautojen rakenne kestää melko hyvin hirveen törmäämisen, vaikka hirvi pitkäjalkaisena eläimenä osuukin juuri auton heikoimpaan kohtaan, eli tuulilasiin ja katon etureunaan. Tästä huolimatta, jos vauhti on maltillinen ja rajoitusten mukainen, kuoleman riski on hirvikolareissa pieni.

(STT)




Seuraava >

<< Takaisin

Kommentoi uutista

Ladataan kommentteja, hetki...


Työsuojeluvaltuutettu.fi - Apua vastuulliseen ja tärkeään tehtävääsi